Blogin uudistuksia

Sain blogiin vihdoinkin uuden kesäisen bannerin, jossa on kaikki tämän hetkiset kanit. Nuorimmalle kolmikolle on näillä näppäimillä myös ilmestymässä omat sivut oikean puoleiseen sivupalkkiin!

Näin muuten kaneille kuuluu hyvää, joskin pari päivää sitten Pulla, siis Pulla joka ei ole koskaan karannut tai muuta vastaavaa, oli päässyt Nopan puolelle. Ne eivät tule enää ollenkaan toimeen, koska taas oli tappelu menossa, ja varsinkin Nopan karvoja ympäri häkkiä. Väliseinä olikin aika huono, mutta nyt se on korjattu eikä tuollaisia välikohtauksia pääse tapahtumaan. 

Viimepäivien kuumat säät ovat hiukan vaivanneet kaneja, ne lähinnä makoilevat jossain varjossa, usein kaikki kasassa, eivät ymmärrä että se ei ainakaan auta asiaan :D

Mustuaisen synttärit

Eilen, 24.6.2016, joka sattui olemaan myös juhannusaatto, tuli kuluneeksi tasan kaksi vuotta siitä kun Fantsu sai ensimmäisen poikueensa, ja siihen tottakai kuului myös meidän karvainen pikku musta Duracell. Sen johdosta haluan toivottaa Dursulle ja veli pojille hyvää kaksivuotis syntymäpäivää ja hyvää juhannusta kaikille!

♥♥

Pullan ja Nopan erilainen tarina

Aloitetaan vaikka sillä, että tämä ylempi kuva on nyt historiaa. Se ei liity millään lailla nykyhetkeen. Joku ehkä sanoisi että päin vastoin.

2013 kesällä hankittiin Pullalle kaveri, koska se ei tullutkaan toimeen silloisen kanini Vilttiksen kanssa. Kauppareissun yhteydessä sattumalta nähtiin ilmoitustaululla lappu neljästä myytävästä kanista. Kuva oli epäselvä, mutta siitä erotti kolme sinistä ja yhden luonnonkeltaisen poikasen.

Soitettiin puhelin numeroon, ja varattiin luonnonkeltainen kani. Luovutus oli jo seuraavana päivänä, silloin napattiin kantokoppa mukaan ja lähdettiin hakemaan vauvaa.

Takaisin tullessa kopassa istuikin sininen aivan pullonharjan näköinen karvaotus, Noppa.

Ensimmäisestä päivästä alkaen, pienten alku jahtauksien jälkeen Pullasta ja Nopasta tuli kuin paita ja peppu. Heti 2014-2015 talvella tilanne alkoi hiukan muuttua. Nahistelua tuli vähän ruoasta. Kumpikin saattoi juosta jopa vartinkin porkkana suussa pisin häkkiä pysähtymättä kertaakaan. Jos toinen oli löytänyt herkku palan, mutta toinen ei, saattoi herkutta jäänyt osapuoli tulla hiukan uhittelemaan. Tälläinen on kahdella naaras kanille kuitenkin täysin normaalia, joten he jatkoivat yhdessä asustelua, koska suurimman osan ajasta ne olivat hyviä kavereita ja nukkuivat vieretysten.

Kesällä uhitteluita ja muita ei tapahtunut. Viime talvena tilanne kärjistyi, koska alku talvesta nahistelut muuttuivat suoranaiseksi tappeluksi. Karva tuppoja löytyi joka ikinen viikko. Vähintäänkin. Välillä taas oltiin niin kiltisti. Yhden kerran tappelu oli mennyt niin pahaksi että molempien korvista löytyi pieni halkeama, jota molemmat kantavat nyt muistona loppu elämänsä. Laitettiin ulkohäkit kuntoon mitä pikimmin, ja kanit saivat muuttaa ulos. Perinteiseen tapaan näytti siltä, että ukoilu rauhoittaa niitä, eikä kahnauksia synny.

Eilen, kun menin päästämään kaneja ulkoaitaukseen, ihmettelin, miksei Noppa yritä väkisin tunkea ulos Pullan kanssa kuten ne yleensä tekevät. Tällä kertaa Pulla oli yksin. Noppa ilmestyi kuitenkin hetken päästä jostain kopista. Varsinkin Noppa oli saannut niin pahasti "turpiinsa", luultavasti melkein puolet pienemmän kokonsa takia, että ne oli pakko erottaa. Pullalla oli korvat täynnä pieniä naarmuja, Nopan koko takapuoli oli aivan täynnä haavoja ja karvattomia kohtia.

Nyt kaikki on taas hyvin, haavat lähtee paranemaan ja uusi karva kasvaa. Pulla ja Noppa saavat edelleen kaveerata verkon läpi, mutta asuvat silti erillään. Tämä on kaikkien kannalta kuitenkin paras ratkaisu.

Ehkä tilanteelta oltaisiin vältytty, jos Pulla olisi sietänyt Nopan ainaista säntäilyä, tai jos Noppa olisi ollut aina rauhallinen, eikä olisi säntäillyt Pullan yli, ali ja ohi, mutta jossittelu ei auta ketään.

Varjoa ja valoa

Eilen illalla kuvailin hiukan kaneja niiden ulkoaitauksessa. Kuvaamista vaikeutti kovat varjot ja aurinko kohdat, kun taas joissain kohtia, kuten Pullan ja Nopan aitauksessa oli jo liian hämärää kuvaamiseen. Päätinkin lähteä hiukan revittelemään ja tavoittelemaan ihan erilaista lopputulosta kuin yleensä. Tässä muutamia kuvia:

Loppuun viellä kuva makaroonilaatikosta :D Aloimme tekemään sitä, ja huomasimme että puuttuu tosi paljon kaikkia ainesosia, joten tuli hiukan erilainen loppu tulos.

Karkuri Heta

Pientä kuulumis postausta tähän väliin! Kesälomat alkoivat meidänkin kunnan peruskouluissa viime lauantaina, ja kesä loma alkoi.

Tumpin ja Mörrin ulkohäkkiä on kunnostettu sen verran, että ovat muutaman päivän nyt viettäneet siellä, mutta olleet viellä yöllä sisällä. Mörri yllätti positiivisesti, ja ne alkoivat Tumpin kanssa melkein heti kavereiksi pienten alku uhiteluiden jälkeen. Bigsustahan aikoinaan piti tulla Tumpille kaveri, mutta hän on sellainen perus poika kani, eikä siedä yhtään muita poikia, eikä edes kaikkia tyttöjä.

Nyt Tumpilla on kuitenkin taas kaveri ja kaikki muutenkin hyvin. Kun taas Heta on osoittautunut kaksi kertaa työläämmäksi kuin muut kanit viimepäivien aikana (kuvainnollisesti sanoen). Edellispäivänä hän oli kadonnut kokonaan, etsittiin lähistöltä, ja kaivamis äänten takia ymmärsin katsoa häkkien takana takana olevien levyjen väliin. Siellä oli yksikorva täysissä kaivaus puuhissa, mutta minut huomattuaan juoksi vastaan ja antoi kiinni. Korotettiin aitaa siitä kohtaa, mistä se oli ilmeisesti tullut yli. Loppu päivä meni taas ihan ookoo, mutta eilen Heta oli taas häkin ulkopuolella, mutta tällä kertaa näkyvissä. Antoi taas helposti kiinni. Tällä kertaa lammikon reunassa oli verkko aika paljonkin irti maasta veden laskemisen takia. Outoa vaan, ettei ketään muu ollut karannut, mutta toisaalta hyvä niin. Kolo tukittiin, ja tänään kaikki kanit ovat taas pysyneet oikealla puolella.