in memories

Noksu, tai Poksu, viralliselta nimeltään Nokinenä oli 1.11.2003 syntynyt englanninsheck, hermeliini, leijonanharjas risteytys uros. Noksun sisarus on siis Balleriina, ja he olivat ensimmäisten kanieni Heiniksen ja Vilttiksen poikasia. Vanha pappa oli todella omistautuvainen vain muuutamaa ihmistä kohtaan, tuttujen ihmisten seurassa seurallinen ja hellyyden kipeä kani, joka taas vieraampien kanssa oli aika väliinpitämätön. Noksu tuli myös muiden urosten kanssa juttuun, ja olisi hyvin voinut asua toisen pojan kanssa, mikäi sielun kumppani olisi löytynyt. Hän oli myös todella rohkea, eikä pelännyt edes vieressä haukkuvia koiria. Se rakasti myös lunta, ja joka talvi leikki innoissaan lumessa vanhoille päivilleen asti.

Jokaisessa on kuitenkin huonoja puolia, ja Noksun kohdalla se oli nirsous. Pelleteistä vain genesis alfaalfa kelpasi, kaikki yleensä kauhustelivat miten niin rasvaista ruokaa voi antaa, mutta vanhoilla päivillään toisena ongelmana oli laihtuminen, pahimmillaan painoa oli vain 0.9kg, normaalipainon ollessa 1.1kg. Sadalla grammalla se nousi, ja kanista tuli heti oma pirteämpi itsensä. Noksulla oli myös hienä/pöly allergia. Ulkona se oli aina oireeton, talvella oireili hiukan, mutta ei haitannut menoa. Syksyllä 2015 nuha paheni huomattavasti, ja Noksun tila heikkeni. 26.11.2015 Noksu nukkuikin ikiuneen.

Noksu poikasena

Vilttis, viralliselta nimeltään Vilttitossu oli 3.9.2001 syntynyt hermeliini uros (joka myöhemmin kastroitiin). Vilttis oli toinen ensimmäisistä kaneistani. Tutustuin sen kautta kanien käyttäytymiseen ja opin niistä paljon. Vilttis oli sellainen oikeasti viisas kani. Se oli aika arka ja vetäytyi syrjään. Iän myötä se kuitenkin tuli seurallisemmaksi ja rauhallisemmaksi. 26.9.2013 Vilttis käyttäytyi aamulla kouluun lähtiessäni omituisesti, se ei tullut vastaan niin kuin yleensä tietäessään pääsevänsä ulkoilemaan, löysin sen kopista, se heräsi vähän hämmästyneenä ja tuli ulos. Papparainen näytti jotenkin tosi väsyneeltä ja poissa olevalta. Päätin viileähkön sään takia ohjata sen takaisin eristettyyn koppiinsa. Koulusta tultuani mikään ei ollut muuttunut. Myöhemmin iltapäivällä Vilttis oli kuitenkin nukkunut pois. 

Vilttis ja tytär Ballis

Heinis ja poikanen Taku

Heinis viralliselta nimeltään Heinähattu, oli 3.9.2001 syntynyt englanninsheck / leijonanharjas risteytys naaras. Heinis oli siis toinen ensimmäisistä kaneistani. Se opetti minulle Vilttiksen tavoin yhtä sun toista. Heiniksen kautta sain kokemusta myös poikueen hoidosta, sillä Heinikselle oli pari poikuetta. Heinis oli selvästi arvonsa tunteva kani. Se ei sinäänsä ollut seurallinen, mutta ei yhtään pelokas tai mitään muuta vastaava. Siitä huokui sellaista "rauhoittavaa energiaa". Eräänä syksyisenä päivänä 2010 Heinis nukkui pois. Ballis ja Vilttis jäivät keskenänsä asumaan. Ne veivät aina osan ruuastaan koppiin, jonne Heinähattu oli kuollut. Ihmettelimme siskoni kanssa kun ne ovat alkaneet syödä tavallista enemmän, mutta häkin siivouksen yhteydessä huomasimme, että koppi oli täynnä heinää, porkkanaa, omenaa ynnä muuta sellaista.<3

Ballis, viralliselta nimeltään Balleriina oli 1.11.2003 syntynyt (englanninsheck, hermeliini, leijonanharjas) risteytys naaras. Ballis oli Noksun poikue sisarus. Se oli sellainen ujo kani joka ei pitänyt itsestään meteliä eikä halunut häiritä muita. Sylissä hän oli aina ihan jännittynyt, ja sen seurauksena sellainen "makarooni mainen". Tuli kuitenkin ihmisten kanssa juttuun, ja ahneena tietenkin juoksi ihmisten perässä ruoka-aikaan. Marras-joulukuun vaihteessa vuonna 2012 Ballis nukkui iki-uneen. 

Sade oli kesäkuussa 2004 syntynyt englanninsheck-hermeliini-leijonanharjas risteytys naaras. Sade oli hyvin seurallinen ja kiltti.. .. ja varsinainen "porsas" joka siis piti kaikesta ruoasta jota sille tarjottiin ja niistäkin joita ei tarjottu :D. Ja kurkun päät Sade söi aina niin, että jätti kuoret, niin niistä tuli ns. Hattuja. Jos laitoin sen aitaukseen, jossa ei siis ollut kattoa, niin jos hetkeksi katsoi muualle saattoi tämä kiivetä aidan yli. Hän oli kerta kaikkiaan ihanan erikoinen persoona! Mutta sitten Sademenehtyi kesä-syyskuussa 2010.