Kaksi karvaista

 Tässä näkyy pieni lovi, jonka Pulla on saanut korvaansa

 Peppu kuva ilman häntää :D

Hermeliiniristeytysten synttäri kuvia

Ihanat säät on taas tullut pimeän ja kylmän talven tilalle. 8.4 Noppa juhli syntypäiviään ja Tumppi 16.4. Leivoin niille yhteisen kakun näkkileivästäkin ja tottakai myös muut kanit saivat osansa.

Kuvausinto on nyt huipussaan, ja tavoitteena on tässä parin viikon sisällä saada kuvattua jokaista yksitellen. Nyt vaan muistikortti täyttyi, joten pieni taukotähänkin tulee.

Lähiviikoista

Moikka pitkästä aikaa! En ole pystynyt tekemään postausta vähään aikaan tietokoneen hajoamisen takia. Ensin tuohon koneeseen ei pystynyt lataamaan kuvia, mutta muuten kaikki oli ihan ookoo. Nyt kuitenkin se ei käynnisty ollenkaan. Meidän täytyy viedä se huoltoon, jossa kovalevy tyhjennetään ja tehdasasetukset palautetaan. Teille pienenä tärppinä, älkää ikinä koskaan ostako acerin konetta, koska luin että monilla oli ollut samanlaisia ongelmia. Meidän kone on alle kaksi vuotta vanha, ja on jo kerran ollut huollossa.

Kaneille kuuluu hyvää, karvanvaihto on aloitettu ja joidenkin kohdalla pian jo selätetty. Me odotetaan nyt vaan lämpimiä öitä, jotta kanit voisivat muuttaa taas täysiaikaisesti ulos, viime vuonna muutto muistaakseni meni kesäkuun puolelle.

Kanit ovat tällä hetkellä ulkoaitauksissa, paitsi Tumppi ja Mörri, koska tuuli on viellä aika kolea, joten lämpötilaerot on aika suuret.

Ulkona on aivan ihana sää ja kanit nauttivat ihan selvästi. Bigsua ensin vähän jännitti, joten se ahtautui pieneen koloon kopin taakse. Pestiin tänään kanien mattoja ulkona painepesurilla ja jätettiin ne ulos kuivumaan.

Me lähdetään taas perjantaina 8.4 lappiin Rukalle, ja vähän kauhulla odotan, koska olen niitä ihmisiä jotka inhoaa matkustamista ja haluaisi vaan olla kotona. Olemme siellä kuitenkin vaan seuraavan viikon torstaihin asti (14.4) joten ehkä selviän. Lomaa ennen meillä on vielä koeviikkokin. Mutta sitten on kauan odotettu TET-viikko.

Perustietoa kaneista #4: Kanin poikaset

v.2014, Windfall Marilyn, Sweatheart teddy ja Rainboy Benjamin

Tällä kertaa aihetta, joka ei luultavasti koske kaikkia kani-ihmisiä ainakaan tällä hetkellä. Eli kaninoikaset. En kerro ainkaan tällä kertaa mitään kasvatksesta, mutta ihan vain perusasiat poikasista riittää, ellei suunnitteilla ole kasvatus työ, jolloin pitää tietää geeneistä ja muista. Itsekkään en ole niissä mikään maailman mestari, mutta kyllä ne kuitenkin on tuttua kauraa. Postauksen kuvittaa vuoden 2014 Mumskin ja Fantsun poikaset.

Niiskuttava nipsu

Taustaa:

Naaras kani tulee sukukypsäksi jo noin neljän kuukauden ikäisenä, mutta suositeltava ikä poikasten hankkimiseen on 8-12kk, viimeistään 1,5vuoden iässä. Tämä koskee pääasiassa ensimmäistä kertaa poikivaa kania. Jos kanilla ei ole ennen kahden vuoden ikää ollut poikasia, niitä ei enää kannata hankkia, koska se voi olla hengenvaarallista.

Uros tulee sukukypsäksi noin 4-6kk ikäisenä. Ylä rajaa ei oikeastaan ole, mutta vanhempi uros on nuorta parempi, koska silloin kanin lopullinen luonne on paremmin esillä.

Rainboy Benjamin

Kanien valinta:

Kanin täytyy olla hyväluonteinen, sillä osa luonteesta periytyy, ja lisäksi poikaset oppivat paljon käyttäytymiseen ja luonteeseen liittyvää emoltaan.. Agressiivista kania ei saa käytää jalostukseen, koska agressiivisuus periytyy vahvasti. Rakenteen ja värin kannalta sopivia kaneja on myös mietittävä tavoitteille sopivaksi. Uroksen pitäisi täydentää naaraan ominaisuuksia ulkoisesti ja sisäisesti, lisäksi sen pitäisi olla aina naarasta pienempi.

Tuhiseva tuutikki

Kanin tiineys:

Kanin tiineys kestää yleensä 30-31 vuorokautta, mutta jotkut voivat synnyttää muutaman päivän aikaisemmin tai myöhemmin. Tiineyden voi tunnistaa alavatsan pyöristymisestä, pesänrakentamisesta sekä suomisen, juomisen ja nukkumisen lisääntymisestä.

Kotkut näistä, kuten pesänrakentaminen, voi viitata myös valeraskauteen. Usein kuuleekin sanottavan, ettei tiineydestä voi olla täysin varma, ennen kuin poikaset syntyvät.

Tiineyden aikana kanin hoitoa ei tarvitse pahemmin muuttaa. Veden ja heinän saantia on tarkkailtava, koska kani juo yleensä silloin normaalia enemmän, ja heinää pitää riittää pesänrakennukseen, ilman, että kani joutuu tinkimään ruokavaliostaan, tai toisin päin. Nostamista tulisi välttää ja varmistaa ettei kani stressaannu. Jos taloudessa on esimerkiksi kissa tai koira, ne kannattaa pitää erillään kanisra tiineyden ajan. Ulkoilla kani voi ihan normaalisti. Myöskään ruoan tarve ei juuri lisäänny.

Fantsu tulee aina katsomaan mitä poikasille tehdään.

Kanin synnytys:

Monet tykkäävät laittaa laumassa asuvan naaraan tiineyden loppupuolella yksin asumaan, mutta meillä kaikki poikaset on aina syntynyt laumaan. Siinä on tietenkin vaarana, että joku tappaa toisen poikaset. Meillä kävi osittain näin, kun Fantsu ja Mumski viimekesänä synnyttivät samaan pesään, mutta yhtäkään ei kuollut sen takia, mutta kolmelta purtiin korva ja yhdeltä häntä, vaikka poikasen hännän lähtö on suhteellisen yleinen, kun emo putsaa poikasia, ja "putsaa" vahingossa hännän. Siksi Heta ja Tofu ovat siis yksikorvainen ja hännätön. Kumpikaan ei haittaa kanin elämää mitenkään, mutta yksikorvaisen kanin viileennyksen suhteen on oltava tarkempi kesäkuumalla, koska kani haihduttaa lämpöä korvillaan.

Kani synnyttää yleensä 1-12 poikasta koostaan riippuen. Mitä pienempi kani, sitä vähemmän poikasia, on useimmissa tapauksissa pätevä sääntö.

Fantsu on saannut kaksi kertaa poikasia, ensimmäisellä kertaa 3 jatoisella 4. Mumski taas kolme kertaa, ensimmäisellä kertaa 6, toisella 4, jotka kylmettyivät kaikki parin päivän iässä valitettavasti ja viimeisimmällä kerralla 8. Dursu on kerran ollut poikasia, ja niitä oli 4.

Synnytys ei ole koskaan riskitön, vaikka usein sujuu hyvin. Poikanen voi jäädä jumiin tai kohtu voi repeytyä.

2015 vuodelta yksi kuva, kasvattimme toisessa sukupolvesssa, Groke

Synnytyksen jälkeen:

Pesä on hyvä tarkistaa synnytyksen jälkeen ja poistaa mahdolliset kuolleet poikaset, etteivät ne kylmetä eläviä poikasia. Jotkut emot antavat koskea poikasiin, mutta jotkut hylkäävät poikaset, jos niissä on liian aikaisessa vaiheessa ihmisen hajua. Meillä kaikki on antanut koskea pesään ja poikasiin, vaikka Fantsu ainakin on hiukan tarkempi. Ihmisen hajun voi peittää hieromalla emon karvaa käsiin. Poikasia on muutenkin hyvä tarkkailla, jotta kehitystä voidaan seurata.

Vanhemmassakin iässä jotkut poikaset imevät maitoa yllä olevaan tapaan: Naurava niisku,Tuhiseva tuutikki, Niiskuttava nipsu, Hiljainen hemuli ja Hymyilevä hattiwati Mumu-mamman kanssa.

Poikasten kehitys:

Tiheä karvapeite on kehittynyt noin viiden päivän ikäisenä ja silmät aukeavat 9-12 päivän ikäisenä. Jos silmät eivät ole avautuneet ennen viidettätoista päivää, niitä voi koittaa huuhdella haalealla vedellä. Kani emo käy imettämässä poikaset 1-2 kertaa päivässä, useimmiten kun kukaan ei ole katsomassa, joten jos tapahtumaa ei näe, ei kannata kuitenkaan huolestua, ettei emo hoida poikasiaan.

Poikaset alkavat lähteä pian silmät avattuaan pois pesästä ja maistella kiinteää ruokaa. Poikasten ensimmäisten pomppujen seuraavinen on todella hauskaa puuhaa, koska pienet kanin alut ovat viellä aika kömpelöitä, ja ne yrittävät tehdä hurjia hyppyjä ja spurtteja. 

Poikasia pitää käsitellä jo aikaisesta vaiheesta lähtien, jotta ne sosiaalistuvat. Tuoretta ei saisi antaa kovin paljoa, sillä poikasille tulee helposti vatsavaivoja, ja ne ovat niille paljon vaarallisempia kuin aikuiselle.

 Niiskuttava nipsu

Vieroitus ja luovutus:

Kaninpoikaset voi vieroittaa aikaisintaan kuuden viikon iässä ja laittaa ne keskenään poikue tovereiden kanssa samaan poksiin. , jos ne näyttävät rasittavan emoa. On kuitenkin parempi, mitä pidempään poikaset saavat asustaa emon kanssa. Meillä ne saavatkin olla yhdessä luovutusikään asti.

Luovutus on aikaisintaan kahdeksan viikon ikäisenä, mutta mitä myöhemmin sen parempi. Meillä vauvat ovat lähteneet uusiin koteihin 8-12vk ikäisenä sopivan kodin löytyessä. Kotiin jäävät poikset saavat yleensä olla kauemmin emon kanssa. Tytöt (Dursu, Tofu ja Heta) ovat asuneet koko pienen ikänsä samassa porukassa. Pojat (Bigsu ja Mörtsä) muuttivat omilleen noin kolmen kuukauden ikäisenä.

Sweatheart teddy

Rentoa postailua pitkästä aikaa

 1. Yksikorvakani Heta 2&3. Papa-mies

Kolme asia postausta tullut peräkkäin, joten nyt on varmasti hyvä hetki tehdä vähän rennompaa postausta puhelimen napsuista.

Täytyy nyt ensiviikolla oikein urakalla pestä kanien mattoja, koska tänään siivouksen yhteydessä vaihdoin mattoja, ja sinne menivät viimeiset puhtaat. Pulla ja Noppa sai mennä tänään ulkoaitaukseen siivouksen ajaksi, muut (Bigsu ja tytöt) saivat juosta kanilan lattialla omilla vuoroillaan ollen koko ajan tiellä.

Fantsun jengille laitoin tänään tuon vanhan vessalaatikon viereen toisen, koska tuolle viiden jengille yksi tuntuu olevan vähän ahdas, kun a´kaikki yrittää sinne samaan aikaan mennä. 

Tumppi on aloittanut karvan lähdön, ja nenään on muodostumassa taas niitä iänikuisia karvanlähdön mukanaan tuomia kuvioita. Muut eivät ole viellä huomanneet kevään tulleen, ja ovat viellä täydessä talvikarvassa.

 1. Herkkusuu 2. Salaattia ja kuivaa ruohoa heille 3. Possutiimi koolla

1. Mörillä on cool tukka tätä nykyä :D 2. Omena oo ompompoo 3. Mörri

Pieni kuva viellä tyttöjen vessa järjestelystä. katsotaan nyt mitä he tästä meinaavat. Pullalle ja Nopallekkin olisi kivaa saada lisää vessa tilaa, kun ne tuppaavat pissaamaan vessalaatikon viereenkin, mutta niillä on tosi pienet ovet alakerrassa, ja nykyinen vessa menee siitä nipin napin. Sopivaa on tosi vaikea löytää, koska sen pitäisi olla pitkä, mutta tosi kapea. Ehkä viellä joskus :)

Perustietoa kaneista #3: Sairaudet

Kaikille kaneille voi puhjeta joku sairaus, vaikka hoito oliskin hyvää ja oikeaopppista. Tässä osassa kerron yleisimmistä ja tunnetuimmista sairauksista. Omia kokemuksia ei kovin paljon ole, mutta niitäkin koitan kertoa.

v.2015: Mumski, Comeisa, Achillea, Propus ja Fantsu

Ummetus:

Ummetus voi johtua vääränlaisesta ruokinnasta, liikunnan puutteesta tai irtokarvojen aiheuttamasta tukoksesta suolistossa.

Suolitukoksen oireita ovat turvonnut maha, vain vähän pieniä ja tummia papanoita sekä pahimmassa tapauksessa syömättömyys ja juomattomuus, jolloin joudutaan antamaan ruiskulla vettä ja sose muodossa ruokaa.

Ummetusta voidaan hoitaa ananasmehulla. Mikäli käyttää säilykkeitä on syytä tarkistaa, että se on lisäaineetonta. Myös papaijapuristeet tabletteina ovat vaihtoehto, mutta kani on helpompi saada juomaan ananasmehua kuin syömään tabletteja. Myös parafiiniöljyn sanotaan auttavan, mutta sen vaikutuksista ollaan montaa mieltä. Ummetuksesta kärsivälle kanilla suositellaan annettavaksi myös terveen kanin papanoita.

Paha suolitukos voi johtaa kuolemaan, joten jos ummetus ei helpota on hyvä hakeutua eläinlääkäriin.

Ummetusta voidaan ennalta ehkäistä oikeanlaisella ruokavaliolla ja harjaamalla karvanlähtö aikaan.

v.2015: Groke 

Ripuli:

Ripuli voi johtua esimerkiksi ruokinnan äkillisestä muutoksesta, pilaantuneesta, liian kylmästä tai huonolaatuisesta ruoasta, stressistä, lääkekuurista tai bakteerista.

Ripulia sairastavalle kanille on syytä antaa vain heinää ja vettä kuuri maisesti, kunnes vatsan toiminta on taas palautunut normaaliksi. Kanille voi koittaa vitamiinien saannin turvaamikseksi antaa esimerkiksi terveen kanin papanoita.

Ripuli jää usein kanin peppuun, joten se täytyy pestä haalealla vedellä ja kuivata hyvin. Meillä Mumulla on herkkä vatsa ja liiasta tuoreestam varsinkin salaatista se menee helposti sekaisin. Myös suunnilleen viikko ennen poikasten syntymistä sen kakka on pari päivää löysempää. Suoranaisesta ripulista ei ole onneksi kokemusta.

 Mumski pesulla

 Silmätulehdukset:

Kanin silmät ovat alttiita erilaisille vaurioille. Syitä voivat olla muunmuassa heinäpöly, vilustuminen, terävän heinän korren osuma silmääntai hammasvika, jolloin poskihampaiden juuret voivat painaa kyynelkanavia.
Silmistä voi vuotaa joko kirkasta, tai värillistä (usein valkoista tai hieman kellertävää) möhnää. Värillinen vuoto on usein merkki bakteeri peräisestä tulehduksesta. Kani voi räpyttää silmiään usein tai vaihtoehtoisesti pitää sen kokonaan kiinni.Luomen iho voi punoittaa, karvat silmän ympärillä ovat liimaantuneet yhteen.
Lieviä silmävaivoja voi hoitaa kotona haalealla vedellä tai apteekin suolaliuoksella pyyhkimällä. Pahemmissa tapauksissa on hyvä käydä eläinlääkärillä, jossa määrätään sopiva silmätippa.

Noksu, silmän ympärillä olevat karvat liimaantuneet toisiinsa allergisen silmävuodon jälkeen.

Itselläni on muutama kokemus silmävaivoista. Mumskilla meni kerran pienenä heinän korsi silmään, ja silmävuosi vähän, jolloin ripset liimaantuivat yhteen. Huuhtelin varovasti haalealla vedellä ja ei ole sen jälkeen ollut mitään ongelmaa.

Entisillä kaneillani Noksulla ja Sadella oli allergista vuotoa silloin tällöin. Ovat sukulaisia, joten voikohan pölyallergia olla periytyvää, vai onkohan vaan sattumaa?

Ennalta ehkäisynä pölyallergiassa ovat hyvä siivous, mahdollisen purun vaihtaminen puupellettiin sekä mattojen ja muiden tekstiilien vaihtaminen tarpeeksi usein. Meillä oireet ovat ilmaantuneet pääasiassa sisällä asuessa ja ulkona ei ole ollut mitään ongelmia.

v.2015: Propus

Hilsepunkki:

Hilsepunkki on yksi kanin tavallisimpia ulkoloisia. Punkki elää ihon pinta osissa ja oireilee hilseilynä, karvan lähtönä ja kutinana. Hilsettä voi olla muistakin syistä, mutta hilseilyä on aina tarkkailtava.

Loista ei voi nähdä paljaalla silmällä, vaan eläinlääkäri diagnosoi tartunnan. Tartunta hoidetaan eläinlääkärillä loishäädöllä.

Punkki leviää eläimestä toiseen suorassa kontaktissa ja esim. harjan tai heinän välityksellä. Ihmisessä hilsepunkki ei lisäänny.

v. 2014: Sweatheart teddy

Hammasviat:

Hammasviat ovat yleensä synnäisiä, jolloin hampaat kasvavat liian pitkiksi ja niitä joudutaan säännöllisesti lyhentämään eläinlääkärillä. Synnynnäinen hammasvika ei vaikuta kanin elämään, kunhan hampaat muistetaan käydä tarpeellisin väliajoin lyhentämässä.

Liian vähäinen heinän syönti voi aiheuttaa hammasvikoja. Hammaspiikit, jotka johtuvat hampaiden epätasaisestä kulumisesta vaikeuttavat syömistä..

Kanin hampaita pystyy itsekkin katsomaan varovasti. Pitkät hampaat aiheyttavat kuolaamista, joten hammasvikaa on syytä epäillä jos kanin leuka ja sen alus ovat koko ajan märkiä eikä kani syö normaalisti.

Noppa

Pasteurelloosi:

Pasteurelloosi, eli kani-ihmisten kesken yleensä pasteurella, on bakteerin aiheuttama tulehdus. Bakteeri voi levitä koko elimistöön, mutta yleisin esiintyminen on hengitysteissä ja silmän kalvoissa. Se leviää pisaratartuntana erittäin herkästi toiseen eläimeen. Terveellä kanilla pasteurelloosi on usein oireeton, eli kani on taudin kantaja., mutta voi puhjeta esim stressin seurauksesta.

Oireita ovat hengitysteiden tulehdukset, rahiseva hengitys, silmätulehdukset, nuha, paiseet, ja korvatulehdukset. 

Pasteurelloosi hoidetaan antibiootilla, mutta täydellinen paraneminen on lähes mahdotonta. Joskus lopettaminen on ainoa vaihtoehto.

v.2014: Hiljainen hemuli

E. Cuniculi:

E. Cuniculi, eli Encepalitozoon Cuniculi, ei ole yleinen sairaus, mutta sen verran tunnettu, että otin sen listaukseen mukaan. E. Cuniculi on solun sisällä asuva alkueläin. Suurin osa kaneista kantaa alkueläintä oireettomana, mutta jotkut sairastuvat.

Oireita ovat silmätulehdukset, korvatulehdus, virtsan karkailu, munuais- ja maksavauriot, neurologiset ongelmat kuten: tasapainohäiriöt, vapina, kouristukset, pään kiertyminen (kani pitää päätään vinossa) ja jalkojen heikkous.

E. Cuniculi tarttuu virtsan välityksellä ja diagnosoidaan eläinlääkärillä. Ei parane koskaan, mutta oireita voidaan pitää kurissa hyvällä hygienialla, Axilur- matolääkkeellä ja Baytril- antibiootilla. Jos oireet eivät häviä, kanin kannalta on paras vaihtoehto lopettaa.

v. 2014: Naurava niisku

Nuha:

Nuha voi johtua vilustumisesta, bakteerin aiheuttamasta tulehduksesta tai allergiasta.

Nenästä vuotaa värillistä tai väritöntä ainetta, nenä ja etutassut ovat märät ja kani aivastelee. Kanin nuha on aina vakavasti otettava oire  koska kani ei pysty hengittämään suun kautta.

Ensiapuna voi antaa höyryhengitystä, eli kani kantokoppaan, pyyhe päälle ja eteen höyryävä astia. Täytyy huolehtia myös ettei kani stressaannu tai ole vetoisassa paikassa.

Jos erite on väritöntä ja ohutta, nestemäistä, ei aiheuta hengitys ongelmia ja kani on normaali iloinen itsensä, se menee omien kokemuksien mukaani vähintään parissa päivässä ohi ja johtuu pölystä. Meillä on ollut tälläisiä tapauksia muutama: Tumpilla ja Mörrillä on kerran ollut ja edesmenneellä Vilttikselläkin. Noksulla oli hieman pahempi, ihan allergia. Oireet pysyivät hyvin kurissa, mutta viimeisen kuukauden aikana pahenivat eikä vanha pappa (silloin jo 12) enää jaksanut taistella sitä vastaan.

Jos erite on paksua ja valkoista tai kellertävää ja kani on apaattinen täytyy hakeutua mahdollisimman nopeasti eläinlääkäriin, jossa annetaan usein antibioottia.

v. 2014: Hymyilevä hattiwatti

Muita vaivoja:

Madot: Madotuksesta ollaan montaa mieltä, Minusta herkälle kanille ei kannata antaa matolääkettä ellei matoja ole havaittu. Esimerkiksi minulla on ollut kaneja reilu neljätoista vuotta, enkä ole koskaan niitä madottanut, mutta eipä ole toisaalta matojakaan ollut, vaikka siis ulkona asuvat kesäisin ja syövät ulkoa kerättyjä ruohoja.

Jos matoja esiintyy, kani laihtuu, voi olla silti ns. mahakas ja papanoita halkaistessa näkyy pieniä vaaleita matoja, pitää antaa matokuuri. Kanille sopivia matolääkkeitä ovat Axilur ja Flubenol  tabletit. Tabletin voi liuottaa veteen ja antaa ruiskulla suoraan suuhun, tai piilottaa banaanin palaan. Jos kaneja on useampi, ja yhdellä on matoja, on syytä madottaa muutkin.

v. 2014: Hymyilevä Hattiwatti

Haavat ja murtumat: Kanin haavat täytyy aina puhdistaa ja pitää hyvä hygienia. Isommat haavat kannattaa näyttää eläinlääkärille, jossa ne  mahdollisesti tikataan.

Murtuma voi tulla esimerkiksi sängyltä liukkaalle lattialle hypätessä tai jalan joutuessa kalterien väliin. Sen takin muunmuassa sängtn, ja muiden tasojen eteen täytyy laittaa matto, ja jos kanilla on mahdollisuus mennä häkkinsä päälle, sen päälle kannattaa laittaa pyyhe tai muu vastaava liina.

Jos murtuma kuitenkin sattuu pitää kani viedä eläinlääkäriin, missä useimmiten kipsataan. Kotona täytyy huolehtia, ettei toipilas kani pääse hyppimään tasolta tasolle.

v. 2014: Dursu, Mumski, Hiljainen Hemuli, Fantsu ja Naurava Niisku

Tämä oli tällä kertaa tässä. Vielä on tulossa ainakin yksi osa tähän postaus sarjaan, ja sitten palaillaan toivon mukaan tuoreiden kuulumisten ja kuvien kera!

Perustietoa kaneista #2: Kanin häkki

 Ensimakua:
Nyt tulee toinen osa uuteen postaus sarjaan, ja vuorossa on kanin häkki.

Kanilla täytyy olla häkki, tai vähintäänkin jokin koppi piilopaikkana, jossa se voi vaikka syödä heiniä tai muuten vaan piileskellä, vaikka se asuisikin 24/7 vapaana.

 Minkä laisen häkin hankin?

Kani tarvitsee paljon tilaa, mitä isompi häkki sen parempi. Vähimmäis koko pienen kanin häkille on 100x50cm, mikäli se saa ulkoilla paljon.

 Tumpin häkkinä oleva tehdashäkki.

Tälläisiä perinteisiä 100x50cm kokoisia "tehdashäkkejä" myydään lähes kaikissa eläinkaupoissa, ja joissain muissakin kaupoissa, kuten esimerkiksi puuilossa. Sen lisäksi löytyy 120cm pitkiä saman moisia häkkejä. 

Meillä on Tumpilla ja Mörrillä 100x50cm kokoiset tehdashäkit. Lisäksi varastossa on käyttämättömänä yksi 120cm kokoinen häkki.

Pieni tehdashäkki maksaa kuitenkin kaupasta riippuen n.40-120€, joten halvemmalla pääsee kokoamalla itse häkin, jolloin siitä pystyy tekemään suuremman ja itseään miellyttävemmän. Kanipiireissä suositaan rautakaupoista saatavista kompostikehikoista tehtyjä häkkejä, mutta itse en ole sellaisista koskaan tehnyt.

Jos vasara pysyy kädessä häkin voi yksin kertaisimmillaan tehdä puusta ja verkosta, jossa on tarpeeksi pieni silmäkoko. Itse olen kaikkien vuosien aikana käyttänyt kanaverkkoa.

Tähän esimerkkinä meidän itse tehtyjä pokseja:

Fantsun jengin häkki kanilassa, joka on siis talvikäytössä. Kaksi kerroksinen. Yläkerta  225x80 ja alakerta 130x80. Iskä on akoinaan ensimmäisille kaneille rakentanut tämän, ja se on siis kiinteä. Yläkertaan on mahdollista laittaa väliseinä. Lattiaan tehtiin aukko, ja tyhjään tilaan tehtiin alakerta. Alakerta on pienempi, koska vähän alle puolet sen pituudesta on koirankoppia.

Tässä ulkohäkkinä toimiva häkki, jossa asuu Noppa, Pulla ja Fantsun tiimi. Iskä on tämänkin aikoinaan rakentanut, mutta myöhemmin ollaan äitin kanssa rempattu, eli laitettiin väliseinä, jolloin tässä on siis kaksi häkkiä samassa. Yhdellä puoliskolla on kokoa 150x200. Lisäksi ollaan myöhemmin kaivettu verkko maan alle. Häkistä on suora pääsy ulkoaitauksiin.

Bigsulle viime keväänä rakennettu kaksi kerroksinen häkki. Tämä väsättiin äitin kanssa valmiista metallisesta kehikosta. Tämä on suhteellisen helppo siirtää, joten se on käytössä kesäisin ulkona ja talvisin kanilassa. Koko on kerrosta kohden 70x120cm. Katon saa tarvittaessa pois, takaseinässä yläkerrassa on muovinen ikkuna, ja yläkerran luukku on liukuovityyppinen.

Taas vanhempi iskän rakentama häkki, jossa luukku/kansi on kuvassa auki. Yhdellä puolikkaalla on kokoa 100x100cm. Käytössä kesällä. Tumppi ja Noksu asuivat monena kesänä tässä omilla puolillaan, mutta Noksun mentyä paremmille porkkanamaille, toiselle puolelle muuttaa mörri.

Häkki voi olla siis kaksikerroksinen, joka on hyvä ratkaisu esimerkiksi ahtaassa kanilassa, jolloin yhdelle kanille saadaan enemmän liikkuma tilaa.

Yhden kaksikerroksisen 110x60cm/per kerros häkin olen tilannut Pullalle ja Nopalle zooplussasta, ja se on käytössä talvisin. Alapuolella kuva häkistä:

 Pullan ja Nopan kaksikerroksinen zooplussan häkki

No, mitä laitan häkin pohjalle?

Kanin häkin pohjalla voi käyttää yhtä sun toista. Muunmuassa olkea, puupellettiä, purua, kutteria eli "mörttiröpöä" tai mattoja.

Itse käytän mattoja, ja siistillä kanilla ne ovat helpoin ja halvin vaihtoehto.

Olki näyttää pitkään siistiltä papanoiden tippuessa niiden läpi pohjalle. Mutta sen hajunsitomis- ja imukyky ovat huonoja. Eli mikäli käytät kanin kuivikkeena olkea, sen pohjalle on hyvä laittaa esimerkiksi purua.

Puru on edullinen ja helppo siivottava ja kanin tassun pohjillehyvä vaihtoehto. Huonoina puolina on, että puru tarttuu varsinkin pitkä karvaiseen kaniin kulkeutuen näin ympäriinsä. Jotkin purut ovat liian heinojakoisia ja pöllyävät, joka saattaa aiheuttaa kanille aivastelua ja nenän tukkoisuutta. Joillakin kaneilla on yliherkkyyttä pölylle, jolloin yleensä purua ei voida käyttää kuivikkeena.

Noksulla oli pöly-yliherkkyys, mutta se puhkesi vaan sisäilmasta olevasta pölystä, ei purusta. Mörrille on näyttänyt tulevan purusta johtuvaa aivastelua, joten sen vessan kuivike on menossa vaihtoon.

 Kesällä meidän häkkien pohjat kuivitetaan purulla, elleivät ne ole maapohjaisia

Mörttiröpö on kaupoissakin myytävää pientä purun kaltaista puusuikaletta. Sen imukyky ei ole aivan yhtä hyvä kuin purun, mutta se on samankaltaista. Mörttiröpöstä ei tule yhtä helposti pölisevää.

Turve on ulkokaneille sopivaa. Sen imu- ja hajunsitomiskyky ovat hyviä, mutta tumman värinsä takia se näyttää siivottunakin helposti epäsiistiltä. Turve maatuu esim. purua nopeammin.

Kaupoissa myytävät puupelletit ovat myös hyvä vaihtoehto. Ne ovat erittäin imukykyisiä, mutta kuluttavat helposti kanin tassun pohjia, varsinkin jos kanilla on jaloissa asentovikoja, jotka ovat lievinä suhteellisen yleisiä.

 Mumski ja viimevuoden poikueista Convallaria ja Aquarius

Meillä on siis käytössä matot, ja vessa laatikoissa puru, mutta Mörrille hankitaan puupellettiä.

Kokemusta on kuitenkin muistakin kuivikkeista. Mörttiröpöstä luovuttiin sen hinnan takia, puru on edullisempaa. Pulla söi puupellettejä, mikä ei ole hyväksi, koska ne turpoavat mahassa, ja saattavat aiheuttaa mm. ummetusta, joten ei voitu enää käyttää sitä. Lisäksi ainakin Mumskin ja Tumpin tassun pohjat kuluu herkästi, jolloin niitä ei voitaisi edes niillä käyttää. 

Olkea olen laittanut poikasia saaville kaneille pesämateriaaliksi, koska laumassa heinä pesät tulee joku muu aina syömään. Mutta olki ei kelpaa.

Turvetta olen vaan hevosten yhteydessä käyttänyt, eli omakohtaisia kokemuksia kanien käytössä siitä ei ole.

 Tumpin häkin sisustusta

Mitä häkkiin tulee laittaa?

Kanilla pitää olla häkissä koppi/pesämökki, koska kanithan kaivavat luonnossa luolia, ja piiloutuvat niihin, jolloin niillä on luonnollista lemmikkinäkin piiloutua tässä tapauksessa koppiin. Myös poikasia saavalla kanilla koppi on välttämätön. Itse olen koppiin laittanut tyynyjä tai kissan/koiran kopan.

Siivousta helpottaaksesi häkkiin kannattaa laittaa vessa laatikko, ja mattoa käyttävälle se on peräti pakollinen. Laatikoksi käy melkein mikä tahansa. Jollain kaneilla on tapana pissata laatikon reunan yli, jolloin laatikon reunojen korkeuteen pitää kiinnittää enemmän huomiota.

Meillä Tumpilla ja Mörrillä on vessana sellaiset mustat lihalaatikot. Pullalla ja Nopalla sekä Bigsulla on vanhat peltiset uunivuoat. Näissä haittapuolina on, että saattavat ruostua puhki monen vuoden käytön aikana. Fantsun tiimillä on kissojen muovinen perus wc. Lisäksi meidän kanit heittelee sitä vessalaatikkoa, joten kaikilla on painona tiiliskivi.

 Fantsun tiimin yläkerrasta kuvaa. Siinä näkyy wc-laatikko

Kanilla pitää olla myös heinäteline. Se on hyvä sijoittaa vessan yläpuolelle, jolloin kani varmemmin käyttää vessana siihen tarkoitettua laatikkoa. Meillä kuitenkin vain Mörrillä on näin.

Heinätelineenä voi käytää jos jonkin laista, korista ikean muovipussi telineisiin asti. Mörrillä, Pullalla ja Nopalla on perinteinen kaupoissa myytävä heinäteline, jonka haittapuoli on niiden pieni koko, mutta kun vaan jaksaa usein täyttää niin ovat ihan käypiä.

Bigsulla on jokin pieni kori, Fantsun jengillä suurempi kori ja Tumpilla puuputkilo, johon mahtuu vain vähän heinää kerrallaan, niin joutuu täyttämään usein, vaikka hukkaa ei tule ollenkaan ja Tumppi ei muutenkaan syö heinää mitenkään ylen palttisesti.

 Fantsun jengin yläkerrasta taas kuvaa, ja heinätelineenä oleva kori.

Lisäksi häkissä pitää olla joko vesipullo tai -kuppi. Pullossa vesi pysyy kauemmin puhtaana, mutta kupista juominen on kanille luonnollisempi tapa. Molemmat ovat kuitenkin ihan hyviä.

Meillä käytetään pää asiassa kuppeja, mutta tytöillä, eli Fantsun jengillä ja Pullalla ja Nopalla on kupin lisäksi myös pullot.

Meidän kanien ruokakupit ovat koko ajan häkeissä, mutta toki ne voi laittaa sinne vaan ruokailun ajaksi.

 Bigsun häkkiä kesällä

Kani ulkona?

Kania voi pitää kesäisin ulkona. Ulkohäkeissä täytyy (ainakin yöllä, kun kukaan ei ole vahtimassa) mahdollisuuksien mukaan maanalle kaivettu verkko, tai ainakin jonkin lainen pohja ja katto. Maan alle kaivetussa verkossa on se etu, että kani pystyy silti kaivelemaan, ja verkko ei tunnu ikävältä kanin tassujen alla.

Talvella kania voi pitää ulkona, mikäli sillä on paikka joka pysyy koko ajan plussan puolella. Meillä kanit asuu kesän ulkona, talveksi Mörri ja Tumppi tulevat sisälle, ja muut menevät lämmitettyyn kanilaan.

Loppu sanat:

Tälläinen on kanin häkki pääpiirtein. Kanille on hyvä laittaa myös virikkeitä, joilla voi leikkiä tai joita voi jyrsiä.